LIPPUKUNTA‎ > ‎

HISTORIAN HAVINAA


Karkun Samoojat, lippukunnanjohtajat:

KaSa perustettiin 05.06.1950 kokouksessa, jossa HÄPP:n piiriohjaaja Alvar Tanninen oli aloitteen tekijä. 
Kun lpk:lle ei löytynyt lpkj:a, hän hoiti sitä vakanssia vt:nä. 

  • 1951 - 1954  Matti Nummelin
  • 1955 - 1960  Juha Anttonen
  • 1961 - 1965  Tuure Lehtimäki
  • 1966 - 1966  Jaakko Punkari
  • 1967 - 1972  Eero Punkari
  • 1973 - 2003  Arto Jaatinen
  • 2004 - 2009  Jaana Toivari (nyk Heinäkallio),
  • 2010 - 2011  Lauri Salminen
  • 2012 - 2013  Taija Andersson
  • 2013-           Mira Mäkelä




Alla oleva teksti on lainaus Karkun Samoojien 40-vuotisjuhlalehdestä vuodelta 1990




Karkun Samoojien huivimerkki

Sinisessä kentässä kultainen ulkoreunaltaan ristikoroinen vihkiristi. Kuvio on ent. Karkun vaakunan kuvio, jonka on suunnitellut taiteilija-professori Lauri Ahlgren.

Aihe viittaa entisen Sastamalan, myöhemmin Karkun emäseurakunnan historiaan, jolloin ympärillä olevista seurakunnista (nykyisin 20, josta ristien määrä) taivallettiin eli samottiin pääkirkolle.


Partiolippukunta Karkun Samoojat

Lippukunnan perustava kokous pidettiin 5.6.1950 Karkun Rukoushuoneella. Läsnä oli 5 aikuista ja 21 nuorta. Kokouksessa tehtiin päätös lippukunnan liittymisestä sinisen eli seurakuntien partiopoikaliiton kautta Suomen Partiopoikajärjestöön. Lippukunnan nimeksi hyväksyttiin Karkun Samoojat, KaSa.

Lippukunta aloitti heti toimintansa voimakkaasti. Vartiolaisia koulutettiin ja lähetettiin sekä Hämeen piirin että Suomen Partiopoikien mestaruuskilpailuihin, joissa menestys oli hyvä. Ensimmäisen ja toisen toimintavuoden vuosikertomuksista voimme lukea, että alusta asti samat vaivat ovat vaivanneet toimintaa: johtajapula, taloudelliset murheet.

Lippukunnan arkistossa ovat säilössä vain muutamat alkuvuosien paperit ja tarkat kuvaukset toiminnasta seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä ovat vain kulloinkin toiminnassa mukana olleiden muistin varassa. Ainakin 1970-luvun lippukunta eli hiljaiseloa vain muutaman partionjohtajan maksellessa jäsenmaksunsa.

Lippukunta 'uusiutui' toimimaan vuoden 1980 aikana. Silloin aloitettiin vartioikäisten tyttöjen ja poikien koulutus vartionjohtajiksi. Siihen asti poikalippukuntana toimineesta lippukunnasta tuli yhteislippukunta, partiolippukunta sekä tytöille että pojille. Mahdollisuus yhteisloppukuntien perustamiselle oli suotu jo v. 1972, kun Suomen Partiotyttöjärjestö ja Suomen Partiopoikajärjestö yhdistyivät Suomen Partiolaisiksi. Yhteislippukunnan syntyessä Karkussa toimineen tyttölippukunnan Sastamalan Tytöt jo hiipunut taival päättyi.

Vuodesta 1980 lähtien on lippukunnanjohtajana toiminut Arto Jaatinen. Lippukunna taustayhteisönä on Karkun seurakunta. Seurakuntaneuvosto o nhyväksynyt partiotoiminnan seurakunnan varhaisnuorisotyöksi. Monet lapset ovat tämän toiminnan parissa varttuneet nuoriksi partiolaisiksi ollen mukana kotiseurakuntansa toiminnassa 7-vuotiaasta aikuisikään asti.

Lippukunta sai oman lipun Yrjönpäivänä 23.4.1983. Lipun suunnitteli opettaja Pentti Rannikko ja suunnittelun toteutti Maria Jaatinen. Lippu vihittiin asiaankuuluvin juhlamenoin Karkun kirkossa. Vihkimistä edelsi lipun naulaus Karkun Evankelisella Opistolla. Lipussa on siisellä pohjalla kaksi selätysten pystyssä olevaa karkkua, tulusrautaa. Tangonpuoleinen alasakara ja liehuvanpuoleinen yläsakara yhtyvät. Yhdistyessään ylöspäin ne kertovat partioinnin nousujohteisesta kasvatusjärjestelmästä. Tulusraudalla iskettiin ennenvanhaan kipinä piistä taulaan niin, että tuli syttyi. Vertauskuvallisesti voimme sanoa, että me partiolaiset tahdomme iskeä elämäämme sisältöä erilaisia tietoja ja taitoja oppimalla. 
-Maria Jaatinen, Karkun Samoojat-